Selvä. Minä en vaan näköjään enää ole mikään innokas agilityharrastaja. Mistäköhän tämä syöksy alkoi? EO:sta? Niistä MM-karsinnoista, joissa me ei oltu? SM-kisoista, joissa me ei oltu? Purinan käyttökiellosta?
Olen jaksanut tämän vuoden puolella raahautua hallille ehkä kahdesti omin avuin (= bussilla), ja molemmat kerrat on olleet pitkän sisäisen painin takana. Ei vaan huvita ottaa sitä riskiä, että istun bussissa puolitoista tuntia sen takia, että Aino paineistuu jostain, eikä pysty edes juoksemaan ruokakupille (niin kuin useimmissa treeneissä tapahtuu). Tällaistako meidän agility on nykyään?
Kontaktiprojekti ei siis edisty yhtään mihinkään. Joskus kuvittelin osaavani kouluttaa koiria, mutta enpä kuvittele enää. Aino ei yhtään tajua, mistä palkka tulee, eikä ymmärrä, mitä tekee väärin silloin, kun palkkaa ei tule - ja paineistuu. Alkaa siis vähitellen tuntua siltä, että lopputulos on lopulta se, että jo agilityhalli saa Ainon paineistumaan. Eikä meillä kummallakaan taida olla hauskaa missään vaiheessa... Ja kun Ainon kanssa treenaaminen ottaa päähän, myös Halon kanssa treenaaminen tuntuu lattealta, ja kohta varmaan myös Halo paineistuu. Että jee. En jaksa enää edes toivoa, että Aino kisaisi vielä kesäkuussakaan, niin tyylikkäästi menee päin helvettiä.
Tässäpä siis vähän tasapainoa niille kaikille blogeille, joissa kaikki on vaan koko ajan superihanaa ja koirien kanssa kaikki sujuu kuin tanssi.
Pitäisi ehkä vaan yrittää opiskella, jotta valmistuisinkin joskus ja voisin muuttaa pois Helsingistä.
Voisko Ainon kontaktiopetusta peruuttaa niin paljon että tekisitten kontaktitreenejä kotona laudanpätkällä?
Ja mitä Ainoon tulee, senkin on PAKKO olla taitava. Te ootte pärjännyt niiiin hirveän hyvin, ettei se kovissa skaboissa olisi mahdollista ilman taitavaa koiraa ja taitavaa ohjaajaa. :)
Periaatteessa kummankin kanssa sujuu ihan ok:sti kaikki muu paitsi nämä ongelmakohdat, ja ongelmakohdat on pakko saada kuntoon, jotta voisi mennä agiratoja. Jos siis haluan kisata kummankaan kanssa ikinä, noita paistinpannulla naamaan -mallisen hauskoja treenejä on vaan pakko vääntää. Ja kun pääsee hallille keskimäärin kerran viikossa tai harvemmin, ei vaan "voi" tuhlata aikaa treenaamalla sitä, mikä muutenkin sujuu hyvin.
Iitu, voi kiitos :D Ehkä yksi ongelma on jo se, että normaalisti voin miettiä, miten koira oppisi jonkin asian mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Juoksu-A:lle ei vaan ole mitään opetustekniikkaa, jolla voisi hyödyntää koiran omaa oivaltamista, kaikki perustuu vaan miljooniin toistoihin.